Edellisessä blogikirjoituksessa heräteltiin, ihan tarkoituksella, tarpeettomia huolia. Harvan myymisestä ei ole ollut mitään puhetta. Kyseinen kirjoitus on itseasiassa kirjoitettu jo aikoja sitten, kesken Harvan kiireisen syyskauden viikonloppuleireineen ja huoltoineen. Teksti pidettiin lipaston laatikossa odottamassa kevättä - Namikaattorin ilmestymistä ja päätöksiä Harvan atkorakentamisesta. Tämänhetkisen tiedon mukaan Harvassa tosiaankin aloitetaan rakentamisen 2. vaihe ensi syksynä - yhdistys siis jatkaa panostamistaan leirikeskukseen, joka on palvellut meitä kaikkia jo yli kahdeksankymmenen vuoden ajan.
MYYDÄÄN HARVA - otsikko herätti mukavasti kiinnostusta sosiaalisessa mediassa. On mukava huomata, että niitä jotka ovat Harvasta saaneet joskus osansa kiinnostaa saaren säilyminen - vaikkei oma elämäntilanne enää antaisikaan mahdollisuuksia olla toiminnassa jatkuvasti mukana. Teille tiedoksi - Namikalaisuus ei lopu ja takaisin voi aina tulla.
Suuri osa hämmentyneistä kommenteista liittyi erityisesti kirjoituksen otsikkoon ja tekstin loppuun asti lukeneiden kirjoituksista päätellen en joudu nököttämään betoniköntissäni yksin!
Harvasta puhuttaessa - ja kirjoitettaessa - on meillä Namikalaisilla aina tapana hiukan katsella asioita kolmiolasien läpi. Hyvällä tarkoituksellakin laadittua kirjoitusta voi aina tulkita monella tapaa - senkin sain huomata. Blogissa ja Namikaattorissa julkaistussa tekstissä ei mielestäni haukuttu muita leiripaikkoja - tai pyritty tietoisesti aliarvioimaan muita. Siinä ei myöskään korostettu ketään yksittäisiä ihmisiä - ei vapaaehtoisia, ei työntekijöitä. Yhdistystoiminta ei ole henkilölähtöistä. Vahvoja persoonia on Harvan toiminnassa ollut aina mukana, ketään erikseen nimeämättä. Yli kahdeksaankymmeneen vuoteen mahtuu paljon - ja jos toiminta olisi henkilösidonnaista, olisi se loppunut jo aikaa sitten. Työntekijöitäkin on ollut mukana koko saaren historia huomioiden vasta hyvin lyhyen aikaa mukana.
Harvan fanittaminen on vähän kuin jääkiekkojoukkueen fanittaminen. Se perustuu vahvasti omaan kokemukseen jostakin, mikä sopii itselle ja mikä on itselle maailmassa parasta - eikä siihen välttämättä tarvita mitään todellisuuspohjaa. Vai miten luulet, että Tepsilläkin on yhä faneja? Löytyypä Namikalta jopa yksi työntekijä, joka on HIFK-fani! Hän vaikuttaa muuten kyllä ajoittain ihan tasapainoiselta.
Harvan fanittamisessa on toissijaista se, mitä muualla tehdään. ME ollaan parhaita ja MEIDÄN paikka on paras. Piste! Ratkaisevaa ei ole se kuka tekee tai ketkä ovat paikalla. Kuvitteleppa jääkiekkojoukkue, jonka valmentaja sanoo, että "joukkue olen minä!". Varmaan fanit on ihan samaa mieltä.
Meillä kaikilla on oikeus mielipiteeseemme ja ajatuksiimme. On hyvä nostaa esille kysymyksiä, herättää keskustelua toiminnan arvoista ja toimintatavoista. Erään kommentoijan teksti toi mieleeni lyhyen tarinan, jota olen joskus hartauksissakin käyttänyt. Siinä puhutaan eurooppalaisista ja kristinuskosta, mutta ajatuksen voi hyvin kääntää myös Namikalaisuuteen. Osa meistä ihmisistä kulkee taipaleensa saamatta välttämättä kontaktia muihin kanssakulkijoihin. Se, että kulkee ja kasvaa vuosikausia jossakin viitekehyksessä, ei välttämättä takaa että yksilö ymmärtää ympäröivää tai omaksuu itselleen tarjottuja arvoja ja aatteita. Ehkä kukaan ei kerro hänelle tarpeeksi asioiden merkityksistä. Tai hän ei halua kuulla. Vai onko hän vain kaikkia muita viisaampi? Tässä vielä luettavaksesi tuo teksti, joka löytyy ainakin Kerron Sinulle Tarinan II:sta. Toivottavasti se herättää ajatuksia myös sinussa...
"Istuin eräänä päivänä virran rannalla Himalajan vuoristossa. Nostin vedestä kauniin, pyöreän, kovan kiven ja iskin sen halki. Se oli sisältä aivan kuiva. Kivi oli maannut kauan vedessä, mutta vesi ei ollut päässyt tunekutumaan siihen sisälle.
Tällaisia ovat eurooppalaisetkin. Satojen vuosien ajan he ovat lionneet kristinuskossa, he ovat uponneet sen siunauksiin. He elävät kristinuskossa, mutta usko ei ole päässyt tunkeutumaan heidän sisäänsä eikä se elä heissä. Syy ei ole kristinuskossa, vaan sydänten kovuudessa. Niinpä en lainkaan ihmettele sitä, että kovin harvat ihmiset käsittävät, kuka Kristus on." -Sadhu Sundar Singh-
-Olli-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti