Osallistumisen ylistys

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti erilaiset yhdistykset, joita on perustettu jos minkäkinlaisten tavoitteiden ja aatteiden taakse. Osa on ollut olemassa pitkään - vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja (ainakin yhden). Toiset nousevat, kukoistavat ja lakastuvat. Namika on ollut hoodeilla aika pitkään, enkä usko, että suotta. Jotakin kummallista täytyy liittyä siiheen veljeyteen ja sisaruuteen, jota Namika osallistujille tarjoaa.

Jäsenyys on yhdistystoiminnan sydän. Jäseniä pitää olla paljon, ainakin tarpeeksi siihen, että vuosikokous saadaan pidettyä. Ja jäsenmäärän mukaan on hyvä hakea avustuksia ja painottaa omaa sanomaa - kaikki MEIDÄN jäsenet ovat tämän asian takana. Mutta ovatko jäsenet kuitenkaan toimivan yhdistyksen tae? Saadaanko jäsenillä tai jäsenmaksuilla aikaan juuri sitä mitä yhdistys haluaa vai onko jäsenyydestä vain tullut asia, jolla voi kehuskella kavereille ja leveillä torilla?
- "MÄ olen SPR:n jäsen - siis pyhä ja oikealla asialla".
- "MEITSI on WWF:n jäsen - siis luonnonystävä ja valaanpyynnin vankkumaton vastustaja".
- "MINÄ maksoin juuri mikäliekodittomienkarvapörrientukijärjestön jäsenmaksun - siis olen kohtuuttoman oikealla asialla ja sinun yläpuolellasi".
Näinkö se on? Vai voidaanko sopia, että vasta kun olet seissyt SPR:n lipas kädessä vesisateessa keräämässä rahaa, tai oikeasti tehnyt jotain luonnon hyväksi, tai ottanut pihallesi asumaan sen kodittaman karvapörrin - vasta sitten paukutellaan henkseleitä.

Harvassa oli muuten talkoot lauantaina! Miten se tähän liittyy, kysyt. Ei mitenkään ja paljonkin. NMKY:llä on ihan samanlaisia jäseniä kuin muillakin yhdistyksillä. On kiva voida sanoa kuuluvansa johonkin, käyvänsä leireillä yms. Mutta oletko koskaan ajatellut, mistä esimerkiksi saunan laituri aina kesäksi ilmaantuu. Tai miten kotakangas onkin aina paikallaan, kun leirikausi alkaa. Tai kuka korjaa poluilta kaikki Tapani-myrskyn alastuomat oksat? Harvan talkoisiin on osallistunut aina sopivasti ihmisiä - tarpeelliset hommat on aina hoidettu. Loput jää sinun ja minun tehtäväksi joskus myöhemmin - yllättäen niitä hommia ei kukaan saaren ollessa tyhjänä tee!

Jäsenyyteen tyytyvien tukena yhdistyksillä on onneksi osallistujia. Vain osallistumalla ihminen on osa sitä, mihin uskottelee itselleen kuuluvansa. Osa meistä ymmärtää yksilön merkityksen yhteisten asioiden hoidossa. Harvan talkoisiinkin on osallistunut ihmisiä, jotka eivät ole edes Namikan jäseniä. Osa käyttää jäsenyyttää asiakkuutena - minä maksan, siis saan palvelua!

Kiitos siis sinulle, joka olit mukana laittamassa Harvaa kesäkuntoon - vielä on aikaista puhua bikinikunnosta, mutta ehkä siihenkin päästään. Sinä olet osallistuja! Olet tärkein lenkki vapaaehtoisuuteen perustuvassa yhdistyksessä ja sen kesätoiminnan ytimessä - leiritoiminnassa!

-Olli-

Allekirjoittanut tekemässä työtä jolla on tarkoitus - kaiketi...

p.s. Äläkä nyt turhaan närkästy, jos kuulut niihin, joilla oli tärkeämpää tekemistä. Kalenterissa kaikki on aina päällekkäin, eikä kaikki koskaan pääse paikalle. Kollektiivisen "eimullesovikunmullaonjustmuuta" kulttuurin rikkoja olet kuitenkin juuri sinä - Osallistujana! Syksyllä on seuraavat talkoot...